Oon ollu pahoillani, kun olen vastannut
miespuolisen ystäväni viestiin,
olen ollut polvillani sun edessä,
rukoilemassa anteeksiantoa.
Oon itkenyt lohduttomasti,
katsonut sun tyhjiä silmiä,
kertonut kuinka paljon rakastan.
Oon joka ikisen iskun jälkeen katsonut
sua syvälle silmiin.
Mut on revitty ylös sängystä,
mua on riepoteltu pitkin huonetta,
painettu vasten ikkunaa.
Mä oon kattonut sua silmiin,
kun sä painat kättäsi kurkulleni.
Oon ollut alistettuna,
hakattuna, nöyryytettynä,
häpeissäni, pahoillani.
Kaikki tämä, koska miksi?
Koska mun sydän on puhdas,
mä olen kiltti, enkä tahdo uskoa pahaa.
Koska jokaikinen nurkka mun
sydämestä rakasti sua.
perjantai 2. helmikuuta 2018
Haista
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti