lauantai 16. toukokuuta 2015

Avoimesti sekasin päästäni

Minä, pian 19-vuotias naisenalku, syntynyt ja elänyt Uudellamaalla,
kahden sisaruksen, vanhempien ja koiran kanssa.
"Normaali" lapsuus, isä oli paljon poissa kotoa, äiti hoiti kolmea lasta,
jonkinverran riitelyä kotioloissa,
itse olin helppo lapsi myös murrosiässä.

Satunnaisia vastoinkäymisiä,
siskon kasvohalvaus, veljen lukuisat onnettomuudet, tuhopoltto etc.

Suhdekiemuroita lyhyen elämäni aikana on ollut paljon, oikeasti paljon, ystäviä on tullut ja mennyt, vain kaksi kuuden vuoden takaa on pysynyt.
Paljon pilalle menneitä miessuhteita, luottamus heitetty maahan ja hypitty päällä.
Paljon on ihmisiä tullut ja mennyt, tällä hetkellä poikaystävä, paras ystävä sekä muutama ystävä. Niin ja Holvi.

2012 elämäni suurin vastoinkäyminen (tulee esiintymään blogissa),
siitä yli päässyt vieläkään kokonaan, mutta pikkuhiljaa.
Tarkoitus olisi palauttaa usko ihmisiin, saada luottamus kuntoon, pelko ihimisiä kohtaan pois.

Rakastan piirtämistä, kahta marsuani, poikaystävää, ystäviä, perhettä.
Juon liikaa ja poltan tupakkaa,
tahdon lisää tatuointeja.
Vihaan kaksinaamaisuutta, valehtelua ja lupauksien pettämistä.

Tulevaisuudessani olen terve ja hyvässä työpaikassa.
Tai sitten jotain aivan muuta.

Näistä on minun elämäni tehty.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti