torstai 27. lokakuuta 2016

--

Tartuin terään ja jollain sairaalla tavalla oon ylpeä,
enkä edes tiedä, että mistä, ja toisaalta olen kaikkea muuta.
Hävettää, surettaa, inhottaa, miksi piti,
siitä on hiton pitkä aika, kun viimeksi olisin ollut näin tyhmä.

Kuitenkin sen jälkeen mä rauhotuin heti,
kaikenlisäksi pysyin loppuillan rauhallisena.
Aikoinaan se auttoi ehkä tunnin, jonka jälkeen ahdistus palasi.
Nyt se ei kuitenkaan palannut,
eikä ole palannut vieläkään.
Ja jollain sairaalla tavalla tulee hyvä olo,
kun näen jäljet.

En tajua, en ymmärrä, mitä hittoa tämä on olevinaan?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti