On se hienoo

Pää on jossain ihan kummallisessa paikassa,
enkä todellakaan tykkää tästä.
Mieli kieputtelee vuoristoradassa,
eikä se ole mitään rauhallista kyytiä.
Suoraan sanottuna pelottaa helvetisti,
en tajua mistään mitään.
Mieli käskee kiukutella,
yritän piiloutua peiton alle,
etten olisi kusipää.

Laatikon pohjalta löytyy yksi ainoa temesta,
ja toivon, että se toisi edes hetken rauhan.
Tavallaan tekee mieli eristäytyä,
haistattaa paskat koko maailmalle.
Jotenkin tunnen olevani kakkonen,
se toinen vaihtoehto,
niin monellakin eri tavalla.
Vituttaa.

Ruokahalu on kadoksissa,
kaikki on kadoksissa.
Välinpitämättömyys on saapunut,
en jaksa välittää, en niin mistään.